Elokuvateatteri jyväskylä poppers vaikutus

Jos hän ei ole heräteltävissä tai on hyvin tokkurainen vielä oltuaan hetken raittiissa ilmassa, tulee soittaa ambulanssi. Herkkyys säikähtämisen tai jännityksen aiheuttamille rytmihäiriöille johtuu siitä, että sen yhteydessä elimistössä erittyy adrenaliini -nimistä hormonia.

Adrenaliini pahentaa imppauksen aiheuttamaa rytmihäiriötä, mikä voi pahimmillaan johtaa sydänpysähdykseen ja kuolemaan. Hallusinaatiot ja kiinnijäämisen pelko voivat myös lisätä adrenaliinin erittymistä. Aivosoluja tuhoutuu jokaisen käyttökerran yhteydessä lopullisesti.

Solujen hapen- ja energiansaanti häiriintyy etenkin hapenpuutteelle herkillä aivoalueilla. Tämä johtaa esimerkiksi muistin ja lihasten hienosäädön heikkenemiseen. Jotkut impattavat aineet saattavat aiheuttaa voimakkaita poikkeuksia aivojen sähköisessä toiminnassa, mistä voi seurata jopa hengenvaarallisia kohtauksia. Kylmä nestekaasu aiheuttaa hengityselimissä paleltumavaurioita ja vaarallista turvotusta. Sekakäytön ja yhteiskäytön riskejä ei juuri tunneta, koska imppaajat ovat tyypillisesti nuoria, jotka eivät saa käsiinsä muita päihteitä.

Päihtymystilaan liittyy lisäksi onnettomuusriski. Riskinottokynnys ja järjen käyttö voivat heiketä, ja liikenneonnettomuudet, hukkumiset sekä kaatumiset ovat yleisiä. Muovipussista imppaavat saattavat vahingossa tukkia hengityksensä pussilla, mikä johtaa tukehtumiseen. Jotkut saattavat koordinaatiokyvyn hävitessä jopa vahingossa tunkea koko pussin suuhunsa ja tukehtua siihen. Imppaaja on helppo kohde seksuaaliselle hyväksikäytölle, ja myös riski harkitsemattomaan ja suojaamattomaan seksiin on suuri.

Pitkäaikaisesta imppauksesta voi seurata kalpeutta, janoisuutta, painon alenemista, yskää , nenäverenvuotoa, silmien verestystä sekä haavaumia suussa ja nenässä. Pitkäaikaiskäytössä näköhermo voi surkastua ja näkö heiketä.

Liuottimet, etenkin bentseeni , häiritsevät verisolutuotantoa luuytimessä , mistä seuraa suurentunut riski sairastua luuydin- ja imusolmukeleukemiaan. Monet liuottimet altistavat munuaiset ja maksan vajaatoiminnalle tai toiminnan heikkenemiselle, joka voi olla ohimenevää tai elinikäistä.

Etenkin tolueeni aiheuttaa pysyviä vauroita maksaan ja munuaisiin. Pitkäaikaiskäyttö aiheuttaa aivojen vaurioitumista, muun muassa pikkuaivorappeumaa. Etenkin tolueeni aiheuttaa aivovaurioita. Aivovaurioita ilmentää se, että kognitiiviset toiminnot ja henkinen taso heikkenevät.

Lisäksi ilmenee puhevaikeuksia, muistiongelmia, persoonallisuuden muuttumista, tasapainohäiriöitä, ärsyyntymistä, vihamielisyyttä, vapinaa lihasheikkoutta ja tuntohäiriöitä. N-heksaani aiheuttaa herkästi tuntoaistin heikkenemistä ja lihasheikkoutta, sillä se vaikuttaa voimakkaasti ääreishermostoon.

Myös ksyleeni heikentää merkittävästi tuntoaistia. Tolueeni vaurioittaa pysyvästi keskushermostoa , minkä vuoksi sille ovat tyypillisiä juuri älylliset ja käytökselliset haitat sekä tasapainohäiriöt. Pitkäaikaiskäytöstä seuraa psyykkisinä vaikutuksina keskittymisvaikeuksia, masennusta , eristäytymistä, unettomuutta ja tylsistymistä. Imppaaminen voi altistaa paranoidisen psykoosin kehittymiselle. Monet nuoret imppaavat stressin , masennuksen tai muiden ongelmien vuoksi.

Tämä saattaa kohottaa itsemurhan riskiä, koska kyseiset nuoret eivät opi normaaleja tapoja stressin käsittelyyn ja siksikin kärsivät pitkäaikaisista mielenterveydellistä ongelmista. Jotkut saattavat yrittää itsemurhaa päihtymystilan aikana hetken mielijohteesta tai vaihtoehtoisesti päihtymyksenjälkeisen masentuneen olotilan aikana. Itsemurhatilastot tosin korreloivat imppauksen kanssa myös sen vuoksi, että kroonisilla imppaajilla on ollut vakavia emotionaalisia tai psyykkisiä ongelmia jo ennen käytön aloittamista.

Lyijypitoisen bensiinin imppaajille saattaa kehittyä lyijyenkefalopatia , joka on lyijymyrkytyksestä johtuva aivotauti. Siihen liittyy muun muassa tajunnan heikentymistä, vapinaa, silmien nykimistä ja kouristuskohtauksia, ja pahimmillaan se voi olla tappava. Lyijypitoisen bensiinin krooniseen käyttöön liittyy muitakin lisähaittoja. Vaikka bensiinin aiheuttamat aivokuoren ja tyvitumakkeiden vauriot voivat parantua vähitellen imppaamisen lopettamisen jälkeen, lyijypitoisen bensiinin aiheuttamat vauriot voivat jäädä pysyviksi.

Hengitetty lyijy varastoitui luihin ja rasvakudoksiin, mistä se vähitellen liukenee verenkiertoon. Sen on todettu voivan aiheuttaa oireita vielä 16 vuotta käytön lopettamisen jälkeen.

Ei ole pitävää näyttöä, että imppaaminen johtaa muiden päihteiden käyttöön, ja yleensä se on ohimenevää. Pieni osa kroonisista käyttäjistä jatkaa käyttöä aikuisena, ja näistä osa siirtyy huumausaineisiin.

Raskauden aikana imppaavilla naisilla on suurentunut riski munuaisvaurioon. Tolueenin ja trikloorietyleenin käyttö raskauden aikana voi aiheuttaa lapselle alhaisen syntymäpainon, luuston epämuodostumia, viivästynyttä neurologista ja käytöksellistä kehitystä.

Eri kemikaalien vaikutusprofiili sikiöön on huonosti tunnettu, mutta vakavien seurausten riskin vuoksi raskaana olevien naisten suositellaan välttävän impattaville aineille altistumista. Liuottimiin voi syntyä voimakas riippuvuus, ja psyykkinen riippuvuus onkin imppaajilla varsin yleistä. Riippuvuus voi kehittyä muutamassa kuukaudessa. Liimoissa oleva tolueeni aiheuttaa riippuvuutta erityisen herkästi. Liuottimiin kehittyy toleranssi eli sietokyky, eli käyttäjä tarvitsee yhä suurempia annoksia päihdettä.

Annoskoon suureneminen johtaa vaurioiden kasvuun. Liuottimien vieroitusoireita ovat vilunväristykset, hallusinaatiot, päänsärky sekä vatsakivut. Imppausta on monien muiden päihteiden tavoin kuvattu paljon muun muassa elokuvissa ja kirjallisuudessa. Tällaista viihteen pohjalta muodostuvaa kulttuuria nimitetään populaarikulttuuriksi. Yhdysvaltalaisen kirjailijan ja journalistin Hunter S. Thompsonin osin omaelämäkerrallisessa teoksessa Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa on kohta, jossa päähenkilöt imppaavat eetteriä.

Kirjasta tehtiin vuonna samanniminen elokuva , jossa Johnny Depp oli pääosassa. Vuoden elokuvassa Citizen Ruth päähenkilö imppaa tiivisteainetta paperipussista. Myös joidenkin populaarikulttuurin ikonihenkilöiden kerrotaan impanneen, mikä on osaltaan myös vaikuttanut heidän taiteeseensa. Nirvana -yhtyeen laulusolisti Kurt Cobainin kerrotaan muiden päihdeongelmiensa ohella impanneen partavaahtopurkin kaasua.

Cobain kärsi mielenterveysongelmista ja muistakin sairauksista ja teki itsemurhan Laulaja Janis Joplin , joka menestyi luvulla, myös otaksuttavasti imppasi muiden päihdeongelmiensa ohella.

Hän kuoli heroiinin yliannostukseen Tämä artikkeli käsittelee huumeenottotapaa. Imppaaminen voi viitata myös hevosten ilman nielemiseen. Tekniset liuottimet ja imppaus Päihdelinkki. Riippuvuus ja väärinkäyttö PDF viitattu 8.

Teoksen verkkoversio viitattu 9. The facts about inhalants Marshall Cavendish. Inhalants and Solvents Koululaisten imppaus yleistä MTV3. Psykoaktiiviset aineet farmakologisen luokituksen mukaan järjestettynä. Stimulanttivaikutus korostuu vasempaan yläkulmaan päin mentäessä. Depressanttivaikutus korostuu oikeaan alakulmaan päin mentäessä.

Hallusinogeenit ovat psykedeelisiä vasemmalla, dissosiatiivisia oikealla, huonommin vaikutuksiltaan ennakoitavissa alhaalla ja oikealla, ja voimakkaampia vaikutuksiltaan alhaalla. Antipsykoottiset ovat rauhoittavampia ja väsyttävämpiä oikealla. Stimulanttien ja psykedeelisten hallusinogeenien limittyminen — Primäärisillä psykedeeleillä on stimuloiva vaikutus. Depressanttien ja dissosiatiivisten hallusinogeenien — Primäärisillä dissosiatiiveillä on depressoiva vaikutus.

Stimulanttien ja antipsykoottien limittyminen - Modernit ei-väsyttävät masennuslääkkeet. Depressanttien ja antipsykoottien limittyminen - Vanhemmat väsyttävät masennuslääkkeet ja anksiolyytit.

Stimulanttien ja depressanttien limittyminen — Esimerkki: Stimulanttien, depressanttien ja hallusinogeenien limittyminen — Esimerkki: Depressanttien, dissosiatiivisten hallusinogeenien ja antipsykoottien limittyminen. Kaikkien neljän luokan limittyminen stimulantit, depressantit, hallusinogeenit ja antipsykootit - Kannabis sisältää sekä THC: Luokitus kallistuu hallusinogeeneihin, koska THC on kannabiksen tärkein vaikuttava aine. Merkityt versiot lista A Matematiikkaan, fysiikkaan tai kemiaan liittyvät artikkelit Puutteelliset lähdemerkinnät Näkymät Lue Muokkaa Muokkaa wikitekstiä Näytä historia.

Muilla kielillä Deutsch Norsk Svenska Muokkaa linkkejä. Sivua on viimeksi muutettu Wikipedia® on Wikimedia Foundationin rekisteröimä tavaramerkki. Useita; lamaa yleisesti keskushermostoa. Impattavia aineita [1] [2] [10] [15]. Lennokkiliimat, tinneri , spraymaali. Ohenteet, liimat , lakat , maalinpoistoaineet. Spraymaali , sytytinnesteet [14]. Sytytinnesteet etenkin tupakansytyttimien , bensiinituotteet , hiusspray, spraymaali, ilmanraikastajat, deodorantit [3].

Sekin taitaa olla siinä vähän kieli poskessa. Lähes kellon ympäri työskentelevä Vartiainen päätyi syksyllä iltapäivälehden lööppiin kerrottuaan nukkuvansa silloin tällöin lyhyet päiväunet kesken työpäivän. Se on jäänyt hänelle mieleen. Mutta vasemmistolainen Vartiaisesta silti tuli, ja se ohjasi hänen elämäänsä pitkään. Palkansaajien tutkimuslaitos on työntekijöiden edunvalvojien SAK: Työtehtäviensä ohella Vartiainen oli mukana politiikassa.

Hän oli jo opiskeluaikanaan ollut sosialidemokraattisen opiskelijaliiton varapuheenjohtaja ja Paavo Lipposen noustua pääministeriksi vuoden vaalien jälkeen Vartiaista pyydettiin avustamaan Lipposta talouskysymyksissä. Hän oli ollut samaisissa vaaleissa itsekin ehdolla Sdp: Se voi kuulostaa tänä päivänä omituiselta, mutta Vartiainen varttui aikuiseksi luvulla, hyperpolitisoituneella vuosikymmenellä.

Oli Neuvostoliitto, kylmä sota ja kommunismin ja markkinatalouden ikuiselta tuntunut taistelu. Vietnamin sota oli vasta päättynyt. Pinochet oli noussut valtaan Chilessä ja vapautti markkinoita taloustieteilijä Milton Friedmanin oppien mukaan. Toisin kuin nykyään kaikilla piti olla politiikasta mielipide, mielellään vahva sellainen. Ja jokaisen vähänkin vasemmalle kallistuneen piti tietenkin lukea Marxia, Pääomaa ainakin.

Niin oli Vartiainenkin tehnyt. Mutta jos ihan rehellisiä ollaan, oli Vartiainen kaiken vasemmistolaisuutensa keskellä vilkuillut koko ajan myös hieman oikealle. Hän on pragmaatikko, eikä nuorena idealistinakaan halunnut uskoa ideologiaan ideologian itsensä vuoksi.

Realisti halusi löytää parhaat argumentit, etsiä totuutta. Oikealta laidalta varsinkin itävaltalais—brittiläisen tieteenfilosofin Karl Popperin ajatukset tuntuivat uskottavilta jo lukio-ikäisenä.

Popper korosti avoimen yhteiskunnallisen keskustelun tärkeyttä ja historian avoimuutta. Valtiojohtoinen utopioiden tavoittelu näyttäytyi hänelle vaarallisena.

On vuoden helmikuu. Vähän yli viisissäkymmenissä oleva, siististi pukeutunut, silmälasipäinen mies kävelee Tukholman Östermalmilla. Hän on Ruotsin kansallisen taloustutkimuskeskuksen, Konjunkturinstitutetin, tutkimusosaston johtaja. Miehen ohi kulkevat tukholmalaiset sitä tuskin huomaavat, mutta itseasiassa miehen kävelyllä ei ole minkäänlaista määränpäätä. Se voi tulla millä hetkellä hyvänsä. Sen takia mies on jättänyt lounaan väliin ja lähtenyt ennalta suunnittelemattomalle kävelylleen.

Puhelu voi muuttaa hänen elämänsä. Se voi tarkoittaa muuttoa Suomeen, jossa miehen puoliso ja poika asuvat. Toisaalta se tarkoittaa myös Ruotsin hyvästelemistä. Kymmenen vuoden aikana hän on ehtinyt kiintyä maahan: Ja siihen, että poliittista aktiivisuutta pidetään hyvänä asiana, ei tahraavana leimana niin kuin Suomessa. Se on Suomesta, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tiedottaja.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen ehdotus on mennyt läpi. Se on hänen tähänastisen uransa kruunu. On alettava pakata tavaroita. Suomen talouden yllä roikkuu nyt raskaita pilviä. Siksi Vartiainenkin on niin kiinnostava hahmo.

Kun talous ajautuu kriisiin, kaikkialla maailmassa käännetään katseet kohti taloustieteilijöitä. Kriisi tekee taloustieteilijöistä vallankäyttäjiä. Asiantuntija-vallasta tulee mielipidevaltaa, mielipidevalta alkaa ohjailla jopa poliittista päätöksentekoa. Tänään Vartiainen on matkasaarnaaja. Hänet on kutsuttu Jyväskylään puhumaan demarien keskustelutilaisuuteen työllisyydestä ja työttömyydestä.

Niin kuin aina, sihteeri Maarit Dahlstedt on varannut Vartiaiselle junasta työskentelyhytin. Vartiaisella on mukanaan iso musta reppu, jonka hän asettaa työskentelyhytin työtason alle. Reppuun on sullottu pino VATT: Vartiainen on suunnitellut lukevansa niitä paluumatkalla. Hänen tehtävänsä on valvoa kaikkea VATT: Hän myös hyväksyy kaikki päätökset: Tehtäväni on sanoa, että se tutkimus, mitä te teette, on tärkeää.

Se on ihan totta. VATT on tärkeä tutkimuslaitos, jonka tutkimuksia ministeriöt ja eduskunta hyödyntävät jatkuvasti päätöksenteossaan. Jos poliitikot ovat viisaita, niin VATT: Miten energiaverot vaikuttavat yritysten investointeihin? Onko julkinen terveydenhuolto tuottavaa? Onko lukioiden välillä tuottavuuseroja? Vartiainen on kuulemma johtajana älykäs ja huumorintajuinen, joskin myös särmikäs ja temperamenttinen. Ja Ruotsin porvarihallituksen talouspolitiikasta hän on innoissaan.

Vartiainen tuntuu ylittävän roolinsa. Aiemmat johtajat eivät ole ottaneet näin suoria kantoja talouspolitiikan suuriin linjoihin.

Hän toivoo voivansa jatkaa taloustieteellisen keskustelun käymistä myös VATT: Ehkä siksi heihin suhtaudutaan kaikkialla maailmassa ennakkoluulottomammin kuin viekkaisiin poliitikkoihin.

Intuitiivinen ajatus on, että taloustieteilijä nojaa faktoihin, poliitikko ideologiaan. Talouden ymmärtäminen on vaikeaa. Taloustieteilijät ovat meille tavallisille pulliaisille kuin pappeja, askeleen lähempänä pyhää. Heillä on hallussaan salattu tieto, he pystyvät näkemään tulevaan.

Niin kuin New York Universityn taloustieteen professori Nouriel Roubini, joka kertoi jo vuonna , että, totisesti, Yhdysvaltain asuntomarkkinat tulevat kohta romahtamaan.

Mutta taloustieteilijätkin ovat erehtyväisiä. Siitä saatiin muistutus huhtikuussa, kun maailmalle levisi tieto, että Harvardin yliopiston professorien Kenneth Rogoffin ja Carmen Reinhartin julkisen velan ja talouskasvun suhdetta tarkastelevaan tutkimukseen oli sujahtanut kiusallinen Excel-virhe, joka vääristi tuloksia.

Eri maiden poliitikot, muiden muassa EU: Tampereella pitää muistaa vaihtaa junaa. Katsotaanpa vielä, mitä Vartiainen todella on sanonut. Hän haluaa, että Suomessa toimittaisiin kuten Ruotsissa, jossa porvarihallitus toteuttaa uusklassiseen taloustieteeseen nojaavaa työlinjaa. Ehkä hän kuulostaa jopa vähän isältään?

Ainakaan nämä puheet eivät ole sitä keynesiläistä Vartiaista, joka täältä luvun alussa lähti. Nyt Vartiainen sanoo, että uusklassinen koulukunta, jota hän nuorempana vierasti, tuntuu nykyään omemmalta. Hänestä on tullut taloustieteilijöiden valtavirtaa. Keynesin rinnalle kiinnostuksen kohteisiin on noussut kaikenlaista valtiojohtoisuutta kammoksunut Friedrich Hayek, yksi kuuluisimmista vapaan markkinatalouden teoreetikoista. Uusklassinen koulukunta uskoo, että talous löytää tasapainopisteensä, jos sen annetaan toimia vapaasti.

Sekä ostaja että myyjä hyötyvät, jos heidän annetaan kohdata markkinoilla ilman esteitä, siis valtion tai muiden ulkopuolisten sääntelyä.

Sitä Vartiainen siis tarkoittaa ehdottaessaan, että Suomeen pitäisi saada lisää matalapalkka-työtä. Tällä hetkellä valtio vääristää tukipolitiikallaan työn-antajien ja työntekijöiden välisiä neuvotteluja. Matalapalkkatyöpaikat jäävät syntymättä, koska työtön saa valtiolta paremman korvauksen sohvalla makaamisesta. Eivätkä työnantajat yksinkertaisesti ota häntä töihin isommalla palkalla, koska tämän kyseisen työttömän työ-panosta ei katsota kovin arvokkaaksi. Vartiaisen mukaan poliitikkojenkin pitäisi nyt uskaltaa tunnustaa, ettei nykyjärjestelmään enää ole Suomessa varaa.

Käytännössä on siis purettava osa hyvinvointivaltiosta, jotta voidaan säilyttää loput. Kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, hyvinvointivaltio romahtaa, jos kaikki kynnelle kykenevät eivät ala tuottaa valtiolle työnsä kautta verotuloja. Siksi valtion pitäisi vähän patistella, esimerkiksi indeksoida eläkeikä, sitoa se nousemaan elinajanodotteen nousun mukana.

Ja ennen kaikkea meidän pitäisi ottaa mallia Ruotsista. Meidän pitäisi saada kotiäidit nopeammin töihin, pystyä tarpeen tullen neuvottelemaan ikääntyneille pienempiä palkan-korotuksia, luoda matalapalkkatöitä, poistaa työttömyyseläkeputki, nostaa eläkeikää ja haalia lisää maahanmuuttajia työvoimaksi.

Toijalan asemalaituri vilahtaa junan ikkunassa. Vartiainen on itse saanut elämään hyvät lähtökohdat. Kirkkaan älyn ja rakastavan perheen. Voiko se muodostaa harhakuvia ihmisten todellisista mahdollisuuksista?

Toisaalta tutkimukset sanovat, että nämä kannustimet toimivat. Hänen mukaansa meillä suomalaisilla on edessämme myös ihmis-kuvan muutos. Emme kuulemma oikeasti ole se sotien solidarisoima, myyttinen, työhullu kansa, joksi itsemme miellämme. Töitä olisi, mutta niitä ei haluta tehdä. Helsinkiin pääsisi ajamaan taksia, siivoojia tarvitaan kaikkialla. Suomessa on pohjoismaisittain heikko toimialojen välinen liikkuvuus.

Työpaikkansa menettänyt paperimies ei suostu vanhustenhoitajaksi. Teollisuudesta voisi siirtyä vaikka hoivatöihin. Hänhän kuulostaa papilta, joka yrittää syyllistämisen kautta saada meidät uskomaan! Synnintuntoisen kansan pitäisi jaksaa uskoa, että vain nöyryyden kautta voimme saada armon. Juna halkoo Hämeen lumisia lakeuksia. Juhana Vartiainen ottaa lasit pois päästään ja hieroo silmiään.

Tyypillinen tapa ihmisille, jotka lukevat paljon. Vartiainen haluaa, että häntä pidetään realistina, ei moralistina. Hän on taloustieteilijä, ei poliitikko. Hän ei ole puukepillään torkkujia kolautteleva unilukkari, hän vain nostaa peilin kasvojemme eteen. Kun Vartiainen puhuu , hän hengittää suun kautta. Se kuulostaa siltä kuin hän olisi koko ajan vähän innostunut. Todellisuudessa hengen haukkominen johtuu allergisesta nuhasta, mutta taitaa innostuneisuuden vaikutelmakin pitää monesti paikkansa.

Varsinkin silloin, kun aiheena on talous tai taide. Monet Vartiaisen tuntevat kutsuvat häntä renessanssimieheksi. Hän on kuulemma kovin hyvä kovin monessa asiassa. Vähän niin kuin monialaosaaja Leonardo Da Vinci aikanaan. Sivistysperheen lapsi, aavistuksen nörtti ja ylpeä siitä. Todella älykäs, karismaattinen ja hauska, niin hänestä sanotaan.

Yliopistossa kuuden ällän ylioppilas ei osannut päättää mitä ainetta opiskella, joten hän opiskeli vähän kaikkea. Vartiainen hankki opinto-oikeuden teoreettiseen filosofiaan, käytännölliseen filosofiaan, valtio-oppiin, matematiikkaan, kansantaloustieteeseen ja oikeustieteeseen.

Hän luki kaikkea paljon, mutta valmistui silti vajaassa viidessä vuodessa. Tutkijana Vartiainen koodasi itselleen omia dataohjelmia ja hoiti siinä samalla Helsingin Juhlaviikkojen hallituksen puheenjohtajan tehtävää, harjoitellen välillä viulunsoittoa pianistiystävänsä kanssa.

Kun Vartiainen löysi Marcel Proustin kymmenosaisen Kadonnutta aikaa etsimässä -kirjasarjan, hän luki sen kolme kertaa putkeen. Finlandia-talolla hän oli tuttu näky jo pikkupoikana. Sivistyneistöön kuuluvalla perheellä oli sinne kausikortti, ja poika oli hulluna klassiseen musiikkiin.

Sain joku päivä sitte Lunkan kirjan, mutta en ole vielä päässyt siihen kunnolla perehtymään. Kerron mielipiteeni jahka saan jotain kootuksi. Vaikuttaa siltä, että IPCC: Boris Winterhalter on January 31, at Olen seurannut keskustelua sekä Suomessa että maailmalla ja 2 surullista trendiä on selvästi havaittavissa:.

Tähän syyllistyvät skeptikot ja AGW: Jokainen skeptikko on automaattisesti öljy-yhtiön kätyri tai verrattavissa juutalaisten kansanmurhan kieltäjiin, jokainen AGW: Tilanne alkaa yhä enemmän muistuttaa USA: Maataan tiukasti omissa jouksuhaudoissa ja nakellaan verbaalikranaatteja vastapuolta kohti.

Jatkona edelliseen, asia on täysin politisoitunut. Vasemmisto ja vihreät kannattavat IPCC: Pääsemme siihen mielenkiintoiseen tilanteeseen jossa tieteellistä vastausta tarvitseva kysymys ratkaistaan poliittisesti.

Mitä tästä sekasotkusta voi päätellä? Ensiksi, olemassaoleva todistusaineisto on hyvin ristiriitaista. Toiseksi, ihmisen kyky ymmärtää ilmastoa ja sen muutoksia on yhä edelleen rajallinen. Voimme lähinnä yrittää ennustaa tai spekuloida.

Aika näyttää miten maa makaa. Lopuksi, skeptikon näkökulmasta alkaa näyttää siltä että IPCC on ajanut itsensä Catch tilanteeseen. Ilmastokeskustelun politisoiminen ja nimenomaan armageddon-tyyliset maailmanlopun ennustukset ovat alkaneet herättää kasvavaa epäilyä kuten yllä mainitsit. Tänään Britannian Met Office kommentoi tilannetta ja kehotti kollegoita suitsimaan maailmanlopun ennusteitaaan, todeten että ne syövät AGW: Ilmaston tulee lämmetä pikavauhtia tai IPCC: Jos yhä jatkuva auringonpilkkuminimi ja La Ninã jotain ennustavat niin ei ainakaan lämpimämpää.

IPCC joutuu joko ruuvaamaan lämpötilan nousun ennusteita alaspäin tai etsimään todisteita siitä että lämpötilat ovat nousussa. Selitys että lämpeneminen aiheuttaa kylmyyttä tuskin enää toimii. Väitätte, että ihmiset eivät ole syynä ilmastonmuutokseen. Kasvihuonekaasujen on kuitenkin todettu lämmittävän ilmastoa ja hiilidioksidin määrä on selvästi lisääntynyt luvulta lähtien.

Onko kasvihuonekaasujen lisääntyminen ja ilmaston sananaikainen lämpeneminnen mielestänne vain sattumaa? Miten voitte olla täysin varma että ihmisellä ei ole osuutta ilmaston muutokseen?

Ymmärränkö oikein jos sanon teidän väittävän, ettei kukaan voi syyttää ihmistä ilmastonmuutoksesta? Boris Winterhalter on March 26, at 9: Olen lähes pari vuosikymmentä pyrkinyt perehtymään ilmastonmuutokseen liittyvään ja ihmistä syyllistävään tieteelliseen aineistoon.

Toistaiseksi en ole löytänyt ainoatakaan tieteelliset kriteerit täyttävää tutkimusta, joka todistaisi ihmisen olevan syyllinen väitettyyn ilmaston lämpenemiseen. Olen lukemattomia kertoja ilmoittanut olevani valmis julkisesti arvioitavaan keskusteluun minun kanssani eri mieltä olevien tutkijoiden kanssa siitä aiheuttaako ihminen IPCC: Kalle, esität, että kasvihuonekaasujen on todettu lämmittävän ilmastoa.

En tätä todellakaan kiellä, kysymys on vain vaikutuksen suuruudesta. En ole myöskään väittänyt, etteikö ihminen toimillaan aiheuttaisi muutoksia. Kyse on tässäkin vaikutuksen määrästä. On myös selvä, että maankäyttömuutokset aiheuttavat paikallisia ja jopa alueellisia muutoksia, vaikkapa muuttamalla maaperän kosteusolosuhteita, jolla taasen tiedetään olevan vaikutusta paikalliseen ilmastoon. Mitä tulee ihmisen toimesta ilmakehään päästettyjen kasvihuonekaasujen vaikutukseen, niin voin vakuuttaa, että hiilidioksidin lämpövaikutusta on suuresti liioiteltu.

Tämän myöntää jopa IPCC viimeisimmässä arviointiraportissaan. Jotta IPCC pystyisi ylläpitämään mallien perusteella synnytettyä myyttiään, esitetään, että ilmakehän CO2 pitoisuuden nousun aiheuttama hyvin pieni lämpeneminen lisäisi merkittävästi veden haihtumista.

Koska IPCC myöntää, että vesihöyry on ylivoimaisesti merkittävin kasvihuonekaasu. Uhataan, että vesihöyryn määrän lisääntymisestä lämpötila saattaisi lähteä pelättyyn nousuun ja jopa ylittäisi jonkinlaisen kynnysarvon ryöstäytyen hurjaan lämpenemiseen. Pilvet vuorostaan varjostavat pintaa auringon lämmittäviltä säteiltä, eli pinnan lämpeneminen hidastuu. Reilun sadan vuoden aikana vallinneet verrattain lämpimät ja ihmisen kannalta otolliset olosuhteet saattavat kuitenkin harventua, mikäli aurinkotutkijoiden ennusteet auringon aktiivisuuden hiipumisesta toteutuvat.

Tästä hiipumisesta ovat viimeksi lausuneet mielipiteitään mm. Boris Winterhalter on March 26, at 1: Annatte minulle uuden näkökulman asiaan. Vaikuttaako teidän mielestänne aurinkovakion vaihtelu ilmaston lämpötilaan? Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan lämpötila seuraa auringon aktiivisuutta aika höllästi ja joskus aivan päinvastoinkin.

Maunderin minimin aikaan pilkkujen ollessa kadoksissa ilmaston kylmeneminen ilmatieteen laitoksen mukaan ei ollut globaalia. Joistakin lähteistä taas luin, että lämpeneminen myötäilisi auringonaktiivisuuden vaihtelua. En käsitä aivan, antaako IPCC: Ettekö usko että ilmaston lämpenemisellä on muitakin tekijöitä kuin hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut, mutta näillä olisi silti merkittävä osa siinä?

Antakaa toki linkkejä jos, ette jaksa itse selvittää asiaa. Mikäli aurinkovakiolla tarkoitat sitä säteilyä, jonka katsotaan lämmittävän maanpintaa total solar insolation TSI niin sen vaihtelu on varsin vähäinen, puhutaan prosentin murto-osista, tosin luotettavia mittauksia on vasta satelliittiaikakaudelta.

Tällä säteilyvakion vaihtelulla ei näin ollen katsota olevan sanottavaa merkitystä maapallon lämpötilaan. Auringon aktiivisuuden vaikutusta ilmastoon on pyritty selvittämään pitkään, eikä täyttä selkeyttä ole vieläkään saavutettu. Seuraavaksi Henrik Svensmark samaisesta tanskalaisesta instituutista esitti mahdollisena selityksenä, että aktiivisen auringon aikana pilvisyys väheni ja teoriaksi kehkeytyi ajatus kosmisen säteilyn vaikutuksesta pilvien muodostukseen.

Tässä ei pelannut niinkään pilkkujen määrä vaan todellinen aktiivisuus sekä auringon magnetosfäärin että massapurkausten voimakkuus. Mitä aktiivisempi aurinko sitä vähemmän suurenergistä kosmista säteilyä pääsee tunkeutumaan alempaan ilmakehään ja näin ollen myös vähemmän alapilvia.

Lopputuloksena havaitaan maanpinnan saavan enemmän auringonvaloa ja lämpenevän. Hiljaisen auringon aikana pilvisyys lisääntyy kosmisen säteilyn synnyttämien pilvipisaroiden muodostumiselle tärkeiden kondensaatiokeskusten ansiosta ja maapallo kylmenee. IPCC rakentaa ilmastonmuutosta koskevat skenaariot kasvihuonekaasupäästöjen varaan, joskin malleissa pyritään huomioimaan myös luontaisia tekijöitä mm aurinkovakion vaihtelu siinä määrin kun ne tiedetään ja voidaan pukea fysiikan kaavaan.

Selitykseksi tarjotaan muutoksia valtamerien virtausten muuttumisella ja väitetään, että nämä ovat ohimeneviä ja että lämpötila jatkaan myöhemmin nousuaan entistä rajummin.

Tähän en missään tapauksessa usko. Olen asiaan liittyvistä aiheista kirjoittanut tässäkin blogissa aiemminkin kts arkistosta — Monthly Archives. Viimeistä lausetta en ymmärrä.

Uskon, että maapallon ilmastoa säätelevät nimenomaan monet muut tekijät kuin hiilidioksidi ym, tosin kasvihuonekaasuista vesihöyryä pidän edelleenkin kaikkein tärkeimpänä maapallon sisäisenä tekijänä.

Tiedetään, että auringon ohella planeetoilla sekä omalla kuullamme on merkittävä osuus sekä gravitatiivisten, magneettisten että sähköisten voimien kautta. Selkeä seuraus on vaikkapa maapallon pyörimisnopeuden eli päivän pituuden vaihtelu googlaa Length of Day.

Mielenkiintoinen on myös muuttuva Pacific Decadal Oscillation jne. Boris Winterhalter on March 27, at Anteeksi viimeinen epäselvä kysymys. Tarkoitukseni oli kysyä, että ettekö usko esim. Te vastasitte siihen kuitenkin. Kiitos asiallisesta ja asiantuntevasta blogista. Vasta viimeaikoina olen huomannut että löytyy sentään suomestakin korkeatasoista keskustelua ja eriäviä mielipiteitä ilmastonmuutoksesta olen seurannut aktiivisesti Anthony Watts: Koska en ole tiedemies jouduin tekemään paljon omatoimista tutkimista aiheesta ja onneksi tänä päivänä on riittävästi aktiivista keskustelua joka valottaa että AIT ei kerrokaan totuutta.

Taustalla on selkeästi paljon virheellistä tietoa, poliittista valtapeliä ja green economy ajattelua. Toivottavasti suomalainen myös muiden maiden lehdistö ymmärtää pikku-hiljaa antaa tilaa myös AGW: Janssenin sivuilla pilkuttomat jaksot vuodesta ym. Edellinen pitkä pilkuton jakso loppui päivää postini jälkeen. Nyt aurinko on alkanut aktivoitumaan mutta pilkut ovat edelleen pieniä ja lyhytikäisiä. Jos otamme aikaväliksi viimeiset muutamat sadatuhannet vuodet, emme löydä ainoatakaan jaksoa, jolloin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousisi läheskään sitä vauhtia, millä se nousee nyt.

Mikäli jääkairaustulokset ja siten tämän hyväksyy, on ilmastoskeptikon pakko todeta, että ilmakehän CO2-pitoisuus ei korreloi ilmakehän lämpötilan kanssa, mutta outoa kyllä samaiset kairaustulokset kertovat toista. Lämpötila ja CO2-pitoisuus kulkevat käsi kädessä toisiaan ruokkien.

On toki mahdollista, että CO2-pitoisuuden nousu on vain sattumalta juuri nyt, samaan aikaan teollisen vallankumouksen aikana, kovempaa, kuin koskaan, mutta tuon skenaarion todennäköisyys on häviävän pieni.

Nykyiseen hiilidioksidipitoisuuden nousuun on useita syitä, joista ainakin kaksi todennäköistä ovat fossiilisten polttoaineiden käyttö ja toinen valtamerien lämpötilan nousu. Tosin tämän elintärkeän kaasun kiertokulku luonnossa on vielä pitkälti olettamusten varassa. CO2 pitoisuuden nousunopeudesta jääkausien välisinä lämpiminä aikoina ei voida sanoa mitään varmaa jääkairausnäytteiden ikämäärityksen epätarkkuudesta johtuen.

Jääkairausnäytteistä analysoitu hiilidioksidipitoisuus on vain suuntaa antava, sillä talteen otettavat mikroskooppiset ilmakuplat eivät edusta jäätymisen aikaisia pitoisuuksia kaasumolekyylien erilaisen liukoisuuden takia jäässä. Näin ollen väite, että ilmakehän CO2 pitoisuus nousisi ennen näkemättömän nopeasti ei analyysituloksista voida todistaa.

Toisen kappaleen ensimmäistä lausetta en oikein ymmärrä. Itse näen analyysituloksista, että hiilidioksidipitoisuus seuraa lämpötilaa satojen vuosien viiveellä, näin osoittaen, että pääosa kaasusta on peräisin merivedestä, johon sitä liukenee lämpötilasta riippuen.

Kylmään veteen liukenee enemmän ja veden lämmetessä auringon säteilystä liuennutta hiilidioksidia vapautuu ilmaan. Aivan kuten käy jos jätät hiilihapotetun juoman vichy lasissa lämpimään.

Boris Winterhalter on July 7, at 1: Lisäyksenä yllä olevaan keskusteluun laitan linkin yhteen monista tutkimuksista joissa tätä asiaa käsitellään:. Tutkimuksen abstraktissa kuten monissa muissakin vastaavissa todetaan myös selvästi kuten Boris jo sanoi etteivät CO2 ja lämpötila kulje käsi kädessä.

Ensin nousevat lämpötilat, sitten viiveellä CO2. Myöhemmin CO2-pitoisuus voi säilyä korkeana tuhansia vuosia vaikka ilmasto samaan aikaan vaihtuu lämpökaudesta jääkauteen. Jos mennään kyllin kauas taaksepäin esim. Silti lämpötilat olivat vain ajoittain vain hieman nykyarvoja korkeammat, maapallolla oli jäätiköitä ja jääkausia.

OK, mantereet olivat eri paikoissa, merivirrat ja monet muut tekijät erilaisia. Silti, jos CO2 on niin mahtava draiveri, miksei ilmasto kuumentunut edes sitä vertaa mitä IPCC nykyään lupailee vuodelle ? Jos lukijoilla on mielenkiintoisia kysymyksiä tai aiheita, joita haluaisitte, että käsittelen blogissani tai haluatte yksityisesti suoran mielipiteeni, lähettäkää viesti boris. Boris Winterhalter on August 26, at 2: En ole ilmaston lämpenemistä pulesta enkä vastaan, mutta jos ilmasto lämpenee, niin nouseeko merenpinta niin kuin uskotaan?

En ole löytänyt kattavaa merien kokonais lämpötiloja. Joka tapauksessa arktiseten merialueiden lämpötilat ovat huomattavasti alle 4 astetta C. Jos lämmintä vettä on vain ohut kerros päiväntasaajan molemmin puolin.

Tästä johtuen meren pinta laskee lämpötilan noustessa. Ei asia ihan noin yksinkertainen ole. Merivesi myös jäätyy ennen kuin suurin tiheys saavutetaan. Jää on taasen merivettä selkeästi kevyempi ja siksi kelluu. Syvänmeren lämpötila on noin 3C.

Merten pintaosien lämpötilat ovat keskimäärin huomattavan lämpimät, jolloin lämpeneminen kyllä aiheuttaisi lämpölaajenemista eli merenpinta nousisi, tosin vaikutus jäisi varsin pieneksi. Meren pinnan taso on taasen riippuvainen lähinnä jäätikköihin sitoutuneesta vedestä. Jääkauden aikana kun Suomeakin peitti kilometrien vahvuinen jää, valtamerten pinta oli noin metriä nykyistä tasoa alempana.

Boris Winterhalter on November 9, at 8: Meriveden lämpölaajenemis käyrä poikkeaa ilmeisesti huomattavasti makeastavedestä. Mistä saisi tämän lämpölaajenemiskäyrän? Toinen asia joka voi vaikuttaa laajojen alueiden ilmastoon on tämä massiivinen tuulivoimala rakentaminen. Varsinkin tänne Skandinaaviaan tulevat lounaiset ilmanvirtaukset joutuvat tuhansien turbiinien sekoittamaksi. Atlantilta tuleva lämmin ja kostea ilma törmää laajaan turbiinikentään joka aiheuttaa ilmanvirtauksen hidastumisen ja turbulentisen pyörteen kohti maata eikä lämpimät ilmanvirtaukset pääse kohoamaan normaalisesti ylös, jolloin pilvien muodostuminen häiriintyyy.

Tämä sekoittunut ilmamassa lipuu kohti pohjoista lämmittäen laajalti skandinaavian talvia. Asun Iisalmessa jossa taitaa tulla jo neljäs tihkusade talvi. Olisiko paikallan todella tutkia tuulivoiman ilmastoon vaikuttavia haittavaikutuksia? Osallistuin Osmo Soininvaaran blokin [url]http: En saanut sieltä toivomaani vastausta siihen, mikä päätelmässäni on pielessä, kun näyttää siltä, ettei ilmakehän noussut hiilidioksidimäärä voi mitenkään olla peräisin ihmisen toimista.

Koko ihmiskunnan elinhistorian aikana ilmakehään päästämä hiilidioksidi riittäisi juuri ja juuri nostamaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nykyisin mitatulle tasolle siitä, missä sen väitetään olleen sata vuotta sitten. Hiilidiokdisin osapaineen kasvu ilmakehässä nostaa kuitenkin sen liukoisuutta veteen, joten valtaosa tästä hiilidioksidista olisi pitänyt liueta meriveteen.

Meriveden 0,7 asteen keskilämpötilan muutoksenkaan ei pitäisi nostaa hiilidioksidipitoisuutta noin rajusti, vaikka lämpiävä merivesi sitä luovuttaakin. En löytänyt hiilidioksidin liukoisuustietoja näin alhaisten osapaineiden alueelta. Arvelisin niiden kuitenkin noudattavan samaa laakeaa ja yllätyksetöntä muotoa. Jos hiilidioksidi kuitenkin on kotoisin lämpiävästä merivedestä ja lämpeneminen on hiilidioksidin eristysvaikutuksen paranemisesta johtuvaa, mitään ei ole tehtävissä.

Olemme noidankehässä ja toivo on menetetty. Edelliset kappaleet yhdessä tarkoittavat, että lämpö ei voi olla kotoisin hiilidioksidista, koska lämpeneminen on myöhemmin pysähtynyt ja kääntynyt kylmenemiseksi. Sitähän se ei tekisi, jos lämpeneminen olisi hiilidioksidiperäistä.

Lisääntyvä hiilidioksidieristys lämmittäisi lisää hiilidioksidieristettä vedestä ja maapallo kiehuisi kuivaksi. Tämä pohdinta jäi vaivaamaan minua ja löysin tälle sivulle. Näytät tutkineen asiaa minua pidempään minä vasta kaksi päivää ; , joten toivon, että täältä irtoaisi jotain selvyyttä siihen, mikä päättelyssäni on pielessä, vai onko hiilidioksidimittauksissa arviot ennen mittauslaitteiden keksimistä jotain hämärää.

Ainakin vahvasti näyttää siltä, ettei hiilidioksidi ole lämpötilanvaihteluiden pääasiallinen lähde, pikemminkin vain indikaatio lämpimämmästä merivedestä. Koko CO2-problematiikka on varsin sekava, joskin yksi asia on ainakin minulle tullut vuosien varrella selväksi, että ilmakehän CO2-pitoisuuden kasvulla ja maapallon keskilämpötilalla on hyvin vähän toistensa kanssa tekemistä.

Jack Barrett ja David Bellamy http: Sitten taasen toista kantaa esitetään linkissä , jossa todetaan ettei tuo hiili-isotooppi suhde ole niinkään itsestään selvyys. Decreases of C13 in the atmosphere mean that our sinful combustions are clearly identifiable as major contributors to the ppm increase in CO2 since Tuota viimeistä lausetta repostellakseni, on myös hyvin kyseenalaista uskoa jääkairanäytteiden perusteella väittämään, että esiteollisen ajan CO2 pitoisuus olisi ollut noin ppm.

Tähän kysymykseen puuttui jo vuosia sitten Zbigneuw Jaworowski, ja hänen mietteensä löytyvät uusimmasta tekstistään. Ernst Georg Beck kirjoittaa CO2: Beckin kohdalla on myös todettava, että suuri osa fossiilisesta polttoaineesta vapautuva CO2 sitoutuu kasveihin suurelta osin lähellä päästökohdetta eikä ehdi sekoitua koko ilmakehään. Joka tapauksessa voidaan olla varmoja, että merten lämpötila ja ilmakehän CO2-pitoisuus ovat riippuvaisia toisistaan ja näkyyhän tämä myös Mauna Loan CO2-pitoisuuksien vaihtelussa vuoden aikojen mukaan.

Viimeksi mainitussa on tietysti mukana myös pohjoisen pallon puoliskon kasvikauden vaikutukset ilmakehäpitoisuuksiin. Olen itse laskenut CDIAC-tietokannasta saadun datan perusteella, että Eteläisen Tyynen valtameren pinnan läheisen ilman CO2-pitoisuus seuraa kääntäen veden lämpötilaa noin kuukauden viiveellä.

Boris Winterhalter on January 10, at 6: Olen Kari Hänninen, toimin Jyväskylän yliopistossa opetajana ja tutkijana. Samoin kuin Boris Winterhalter olen jo parin vuosikymmenen ajan seurannut käynnissä olevaa ilmastonmuutoskeskustelua ja ihmetellyt kyseisen tieteenalan selektiivisyyttä, jossa ainoastaan hypoteesia tukevat näkemykset olisivat oikeita. Objektiivisen tieteellisen työskentelyn keskeinen perusperiaate on se, että hypoteesi tulee pyrkiä osoittamaan vääräksi, jos siinä ei onnistu, niin hypoteesi voi olla oikein.

Suomen talouden yllä roikkuu nyt raskaita pilviä. Siksi Vartiainenkin on niin kiinnostava hahmo. Kun talous ajautuu kriisiin, kaikkialla maailmassa käännetään katseet kohti taloustieteilijöitä. Kriisi tekee taloustieteilijöistä vallankäyttäjiä. Asiantuntija-vallasta tulee mielipidevaltaa, mielipidevalta alkaa ohjailla jopa poliittista päätöksentekoa. Tänään Vartiainen on matkasaarnaaja. Hänet on kutsuttu Jyväskylään puhumaan demarien keskustelutilaisuuteen työllisyydestä ja työttömyydestä.

Niin kuin aina, sihteeri Maarit Dahlstedt on varannut Vartiaiselle junasta työskentelyhytin. Vartiaisella on mukanaan iso musta reppu, jonka hän asettaa työskentelyhytin työtason alle. Reppuun on sullottu pino VATT: Vartiainen on suunnitellut lukevansa niitä paluumatkalla. Hänen tehtävänsä on valvoa kaikkea VATT: Hän myös hyväksyy kaikki päätökset: Tehtäväni on sanoa, että se tutkimus, mitä te teette, on tärkeää.

Se on ihan totta. VATT on tärkeä tutkimuslaitos, jonka tutkimuksia ministeriöt ja eduskunta hyödyntävät jatkuvasti päätöksenteossaan. Jos poliitikot ovat viisaita, niin VATT: Miten energiaverot vaikuttavat yritysten investointeihin? Onko julkinen terveydenhuolto tuottavaa? Onko lukioiden välillä tuottavuuseroja? Vartiainen on kuulemma johtajana älykäs ja huumorintajuinen, joskin myös särmikäs ja temperamenttinen. Ja Ruotsin porvarihallituksen talouspolitiikasta hän on innoissaan.

Vartiainen tuntuu ylittävän roolinsa. Aiemmat johtajat eivät ole ottaneet näin suoria kantoja talouspolitiikan suuriin linjoihin. Hän toivoo voivansa jatkaa taloustieteellisen keskustelun käymistä myös VATT: Ehkä siksi heihin suhtaudutaan kaikkialla maailmassa ennakkoluulottomammin kuin viekkaisiin poliitikkoihin.

Intuitiivinen ajatus on, että taloustieteilijä nojaa faktoihin, poliitikko ideologiaan. Talouden ymmärtäminen on vaikeaa. Taloustieteilijät ovat meille tavallisille pulliaisille kuin pappeja, askeleen lähempänä pyhää. Heillä on hallussaan salattu tieto, he pystyvät näkemään tulevaan. Niin kuin New York Universityn taloustieteen professori Nouriel Roubini, joka kertoi jo vuonna , että, totisesti, Yhdysvaltain asuntomarkkinat tulevat kohta romahtamaan.

Mutta taloustieteilijätkin ovat erehtyväisiä. Siitä saatiin muistutus huhtikuussa, kun maailmalle levisi tieto, että Harvardin yliopiston professorien Kenneth Rogoffin ja Carmen Reinhartin julkisen velan ja talouskasvun suhdetta tarkastelevaan tutkimukseen oli sujahtanut kiusallinen Excel-virhe, joka vääristi tuloksia.

Eri maiden poliitikot, muiden muassa EU: Tampereella pitää muistaa vaihtaa junaa. Katsotaanpa vielä, mitä Vartiainen todella on sanonut. Hän haluaa, että Suomessa toimittaisiin kuten Ruotsissa, jossa porvarihallitus toteuttaa uusklassiseen taloustieteeseen nojaavaa työlinjaa.

Ehkä hän kuulostaa jopa vähän isältään? Ainakaan nämä puheet eivät ole sitä keynesiläistä Vartiaista, joka täältä luvun alussa lähti. Nyt Vartiainen sanoo, että uusklassinen koulukunta, jota hän nuorempana vierasti, tuntuu nykyään omemmalta.

Hänestä on tullut taloustieteilijöiden valtavirtaa. Keynesin rinnalle kiinnostuksen kohteisiin on noussut kaikenlaista valtiojohtoisuutta kammoksunut Friedrich Hayek, yksi kuuluisimmista vapaan markkinatalouden teoreetikoista.

Uusklassinen koulukunta uskoo, että talous löytää tasapainopisteensä, jos sen annetaan toimia vapaasti. Sekä ostaja että myyjä hyötyvät, jos heidän annetaan kohdata markkinoilla ilman esteitä, siis valtion tai muiden ulkopuolisten sääntelyä. Sitä Vartiainen siis tarkoittaa ehdottaessaan, että Suomeen pitäisi saada lisää matalapalkka-työtä.

Tällä hetkellä valtio vääristää tukipolitiikallaan työn-antajien ja työntekijöiden välisiä neuvotteluja. Matalapalkkatyöpaikat jäävät syntymättä, koska työtön saa valtiolta paremman korvauksen sohvalla makaamisesta.

Eivätkä työnantajat yksinkertaisesti ota häntä töihin isommalla palkalla, koska tämän kyseisen työttömän työ-panosta ei katsota kovin arvokkaaksi.

Vartiaisen mukaan poliitikkojenkin pitäisi nyt uskaltaa tunnustaa, ettei nykyjärjestelmään enää ole Suomessa varaa. Käytännössä on siis purettava osa hyvinvointivaltiosta, jotta voidaan säilyttää loput. Kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, hyvinvointivaltio romahtaa, jos kaikki kynnelle kykenevät eivät ala tuottaa valtiolle työnsä kautta verotuloja.

Siksi valtion pitäisi vähän patistella, esimerkiksi indeksoida eläkeikä, sitoa se nousemaan elinajanodotteen nousun mukana.

Ja ennen kaikkea meidän pitäisi ottaa mallia Ruotsista. Meidän pitäisi saada kotiäidit nopeammin töihin, pystyä tarpeen tullen neuvottelemaan ikääntyneille pienempiä palkan-korotuksia, luoda matalapalkkatöitä, poistaa työttömyyseläkeputki, nostaa eläkeikää ja haalia lisää maahanmuuttajia työvoimaksi.

Toijalan asemalaituri vilahtaa junan ikkunassa. Vartiainen on itse saanut elämään hyvät lähtökohdat. Kirkkaan älyn ja rakastavan perheen. Voiko se muodostaa harhakuvia ihmisten todellisista mahdollisuuksista? Toisaalta tutkimukset sanovat, että nämä kannustimet toimivat. Hänen mukaansa meillä suomalaisilla on edessämme myös ihmis-kuvan muutos. Emme kuulemma oikeasti ole se sotien solidarisoima, myyttinen, työhullu kansa, joksi itsemme miellämme.

Töitä olisi, mutta niitä ei haluta tehdä. Helsinkiin pääsisi ajamaan taksia, siivoojia tarvitaan kaikkialla. Suomessa on pohjoismaisittain heikko toimialojen välinen liikkuvuus. Työpaikkansa menettänyt paperimies ei suostu vanhustenhoitajaksi. Teollisuudesta voisi siirtyä vaikka hoivatöihin.

Hänhän kuulostaa papilta, joka yrittää syyllistämisen kautta saada meidät uskomaan! Synnintuntoisen kansan pitäisi jaksaa uskoa, että vain nöyryyden kautta voimme saada armon. Juna halkoo Hämeen lumisia lakeuksia. Juhana Vartiainen ottaa lasit pois päästään ja hieroo silmiään.

Tyypillinen tapa ihmisille, jotka lukevat paljon. Vartiainen haluaa, että häntä pidetään realistina, ei moralistina. Hän on taloustieteilijä, ei poliitikko. Hän ei ole puukepillään torkkujia kolautteleva unilukkari, hän vain nostaa peilin kasvojemme eteen. Kun Vartiainen puhuu , hän hengittää suun kautta. Se kuulostaa siltä kuin hän olisi koko ajan vähän innostunut. Todellisuudessa hengen haukkominen johtuu allergisesta nuhasta, mutta taitaa innostuneisuuden vaikutelmakin pitää monesti paikkansa.

Varsinkin silloin, kun aiheena on talous tai taide. Monet Vartiaisen tuntevat kutsuvat häntä renessanssimieheksi. Hän on kuulemma kovin hyvä kovin monessa asiassa.

Vähän niin kuin monialaosaaja Leonardo Da Vinci aikanaan. Sivistysperheen lapsi, aavistuksen nörtti ja ylpeä siitä. Todella älykäs, karismaattinen ja hauska, niin hänestä sanotaan. Yliopistossa kuuden ällän ylioppilas ei osannut päättää mitä ainetta opiskella, joten hän opiskeli vähän kaikkea.

Kylmä nestekaasu aiheuttaa hengityselimissä paleltumavaurioita ja vaarallista turvotusta. Sekakäytön ja yhteiskäytön riskejä ei juuri tunneta, koska imppaajat ovat tyypillisesti nuoria, jotka eivät saa käsiinsä muita päihteitä.

Päihtymystilaan liittyy lisäksi onnettomuusriski. Riskinottokynnys ja järjen käyttö voivat heiketä, ja liikenneonnettomuudet, hukkumiset sekä kaatumiset ovat yleisiä. Muovipussista imppaavat saattavat vahingossa tukkia hengityksensä pussilla, mikä johtaa tukehtumiseen. Jotkut saattavat koordinaatiokyvyn hävitessä jopa vahingossa tunkea koko pussin suuhunsa ja tukehtua siihen.

Imppaaja on helppo kohde seksuaaliselle hyväksikäytölle, ja myös riski harkitsemattomaan ja suojaamattomaan seksiin on suuri. Pitkäaikaisesta imppauksesta voi seurata kalpeutta, janoisuutta, painon alenemista, yskää , nenäverenvuotoa, silmien verestystä sekä haavaumia suussa ja nenässä. Pitkäaikaiskäytössä näköhermo voi surkastua ja näkö heiketä. Liuottimet, etenkin bentseeni , häiritsevät verisolutuotantoa luuytimessä , mistä seuraa suurentunut riski sairastua luuydin- ja imusolmukeleukemiaan.

Monet liuottimet altistavat munuaiset ja maksan vajaatoiminnalle tai toiminnan heikkenemiselle, joka voi olla ohimenevää tai elinikäistä. Etenkin tolueeni aiheuttaa pysyviä vauroita maksaan ja munuaisiin. Pitkäaikaiskäyttö aiheuttaa aivojen vaurioitumista, muun muassa pikkuaivorappeumaa. Etenkin tolueeni aiheuttaa aivovaurioita. Aivovaurioita ilmentää se, että kognitiiviset toiminnot ja henkinen taso heikkenevät.

Lisäksi ilmenee puhevaikeuksia, muistiongelmia, persoonallisuuden muuttumista, tasapainohäiriöitä, ärsyyntymistä, vihamielisyyttä, vapinaa lihasheikkoutta ja tuntohäiriöitä.

N-heksaani aiheuttaa herkästi tuntoaistin heikkenemistä ja lihasheikkoutta, sillä se vaikuttaa voimakkaasti ääreishermostoon. Myös ksyleeni heikentää merkittävästi tuntoaistia. Tolueeni vaurioittaa pysyvästi keskushermostoa , minkä vuoksi sille ovat tyypillisiä juuri älylliset ja käytökselliset haitat sekä tasapainohäiriöt. Pitkäaikaiskäytöstä seuraa psyykkisinä vaikutuksina keskittymisvaikeuksia, masennusta , eristäytymistä, unettomuutta ja tylsistymistä.

Imppaaminen voi altistaa paranoidisen psykoosin kehittymiselle. Monet nuoret imppaavat stressin , masennuksen tai muiden ongelmien vuoksi. Tämä saattaa kohottaa itsemurhan riskiä, koska kyseiset nuoret eivät opi normaaleja tapoja stressin käsittelyyn ja siksikin kärsivät pitkäaikaisista mielenterveydellistä ongelmista. Jotkut saattavat yrittää itsemurhaa päihtymystilan aikana hetken mielijohteesta tai vaihtoehtoisesti päihtymyksenjälkeisen masentuneen olotilan aikana.

Itsemurhatilastot tosin korreloivat imppauksen kanssa myös sen vuoksi, että kroonisilla imppaajilla on ollut vakavia emotionaalisia tai psyykkisiä ongelmia jo ennen käytön aloittamista. Lyijypitoisen bensiinin imppaajille saattaa kehittyä lyijyenkefalopatia , joka on lyijymyrkytyksestä johtuva aivotauti. Siihen liittyy muun muassa tajunnan heikentymistä, vapinaa, silmien nykimistä ja kouristuskohtauksia, ja pahimmillaan se voi olla tappava. Lyijypitoisen bensiinin krooniseen käyttöön liittyy muitakin lisähaittoja.

Vaikka bensiinin aiheuttamat aivokuoren ja tyvitumakkeiden vauriot voivat parantua vähitellen imppaamisen lopettamisen jälkeen, lyijypitoisen bensiinin aiheuttamat vauriot voivat jäädä pysyviksi.

Hengitetty lyijy varastoitui luihin ja rasvakudoksiin, mistä se vähitellen liukenee verenkiertoon. Sen on todettu voivan aiheuttaa oireita vielä 16 vuotta käytön lopettamisen jälkeen. Ei ole pitävää näyttöä, että imppaaminen johtaa muiden päihteiden käyttöön, ja yleensä se on ohimenevää. Pieni osa kroonisista käyttäjistä jatkaa käyttöä aikuisena, ja näistä osa siirtyy huumausaineisiin.

Raskauden aikana imppaavilla naisilla on suurentunut riski munuaisvaurioon. Tolueenin ja trikloorietyleenin käyttö raskauden aikana voi aiheuttaa lapselle alhaisen syntymäpainon, luuston epämuodostumia, viivästynyttä neurologista ja käytöksellistä kehitystä.

Eri kemikaalien vaikutusprofiili sikiöön on huonosti tunnettu, mutta vakavien seurausten riskin vuoksi raskaana olevien naisten suositellaan välttävän impattaville aineille altistumista. Liuottimiin voi syntyä voimakas riippuvuus, ja psyykkinen riippuvuus onkin imppaajilla varsin yleistä. Riippuvuus voi kehittyä muutamassa kuukaudessa. Liimoissa oleva tolueeni aiheuttaa riippuvuutta erityisen herkästi. Liuottimiin kehittyy toleranssi eli sietokyky, eli käyttäjä tarvitsee yhä suurempia annoksia päihdettä.

Annoskoon suureneminen johtaa vaurioiden kasvuun. Liuottimien vieroitusoireita ovat vilunväristykset, hallusinaatiot, päänsärky sekä vatsakivut. Imppausta on monien muiden päihteiden tavoin kuvattu paljon muun muassa elokuvissa ja kirjallisuudessa.

Tällaista viihteen pohjalta muodostuvaa kulttuuria nimitetään populaarikulttuuriksi. Yhdysvaltalaisen kirjailijan ja journalistin Hunter S. Thompsonin osin omaelämäkerrallisessa teoksessa Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa on kohta, jossa päähenkilöt imppaavat eetteriä. Kirjasta tehtiin vuonna samanniminen elokuva , jossa Johnny Depp oli pääosassa. Vuoden elokuvassa Citizen Ruth päähenkilö imppaa tiivisteainetta paperipussista.

Myös joidenkin populaarikulttuurin ikonihenkilöiden kerrotaan impanneen, mikä on osaltaan myös vaikuttanut heidän taiteeseensa. Nirvana -yhtyeen laulusolisti Kurt Cobainin kerrotaan muiden päihdeongelmiensa ohella impanneen partavaahtopurkin kaasua. Cobain kärsi mielenterveysongelmista ja muistakin sairauksista ja teki itsemurhan Laulaja Janis Joplin , joka menestyi luvulla, myös otaksuttavasti imppasi muiden päihdeongelmiensa ohella. Hän kuoli heroiinin yliannostukseen Tämä artikkeli käsittelee huumeenottotapaa.

Imppaaminen voi viitata myös hevosten ilman nielemiseen. Tekniset liuottimet ja imppaus Päihdelinkki. Riippuvuus ja väärinkäyttö PDF viitattu 8. Teoksen verkkoversio viitattu 9. The facts about inhalants Marshall Cavendish. Inhalants and Solvents Koululaisten imppaus yleistä MTV3.

Psykoaktiiviset aineet farmakologisen luokituksen mukaan järjestettynä.

0 thoughts on “Elokuvateatteri jyväskylä poppers vaikutus

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *